Aika menee silmissä!

Oltiin lomalla avomieheni kanssa 23.-27.11. Olimme pari yötä Dublinissa ja loput täällä Carlowissa. Dublin oli kaunis kaupunki monine jouluvaloineen. Kävimme myös päiväretkellä Wicklowin maakunnan Rocky Valleyssa ja Glendaloughissa.

Päiväkodissa ollaan vieläkin oltu aisti toiminnoissa. Lapset ovat saaneet tehdä haju ja makutestejä. Joulu on tuloillaan, joten joululaulut kuuluvat päivään. Kuten yleensä on tapana varsinkin näin katolisessa maassa kerrotaan lapsille joulutarinaa. Päiväkodissa on Buddy-tonttu, joka tarkkailee lapsia. 

Mitä enemmän olen arkielämää päiväkodissa nähnyt, niin olen sitä mieltä, että kyllä täällä lapsille opetetaan enemmän kuin Suomessa. Samaa tyyliä kuin Englannissakin. Onneksi on myös vapaata leikkiä, koska myös se opettaa lasta. Uutuutena on nikkarointipöytä, joka on monen lapsen uusi lemppari. Silityslauta ja rauta eivät löydä kiinnostuneita.😄 Pikkukeittiössä on aina leikit meneillään ja nuket, erilaiset palikat, dinosaurukset,autot ja merirosvolaiva ovat suosittuja.

Kuulumisia

Ei ole vähään aikaan tullut mieleen asioita mitä kirjoitella, mutta nyt voisin pitkästä aikaa. Puhuin aiemmin tähänkin päiväkotiin iskeneistä säästöistä, mutta onneksi tilanteeseen on tulossa muutos. Joulun jälkeen päiväkoti saa alkaa pitämään normimittaisia päiviä, koska on niin paljon kiinnostuneita uusia asiakkaita ja asiaa on puitu pitkään. Tai no, pari kuukautta päiväkodin piti/pitää sinnitellä kolmetuntisena. Dublinissakin oli mielenosoitus päiväkotien puolesta viime viikolla. Pomoni oli siellä. Ja onneksi paljon muitakin mielenosoittajia.

Viime aikoina lapsille on opetettu kuvioita ja aisteja. Nyt aisteja alettiin opetella yksi kerrallaan, vuorossa näkö. Lapsille kerrottiin, että jotkut tarvitsevat silmälaseja ja että joillekin nekään eivät auta, vaan on sokeita ihmisiä. Puhuttiin opaskoirasta ja huomenna Marie näyttää kuvia aiheesta ja näyttää mitä on pistekirjoitus. Valtavan hieno homma.

Montessori

Voih, tajusin juuri, etten ole edes tietämättömölle yleisölle kertonut mikä on Montessori. Eli nimi tulee perustajasta Maria Montessorista. Idea on, että lapset oppivat parhaiten itse tekemällä. Avoimet hyllyt ja monipuolinen valikoima leikkejä ja käytännön töitä mahdollistavat lasten omaehtoisen ja innostuneen osallistumisen. Ohjaajat osallistuvat oppimiseen ja opettavat laaja-alaisesti kaikkea. Kuitenkaan kenenkään ei anneta jämähtää yhteen juttuun.

Kuulin tästä hieman ennen vaihtoon lähtöä ja innostuin. Nyt olikin hieno yllätys päästä Montessoripäiväkotiin. Irlannissa niitä on paljon, Suomessa vasta kolme.

Marie kutsuu välillä lapsia tekemään "montessoritöitä", joista tähän mennessä olen nähnyt värien ja hahmojen hahmotusta, veden kaatamista kannusta toiseen, nappulataulun, palikkatelineen ja helmien pujotusta naruun.

Halloween-meininkiä

Tällä viikolla suurin osa kouluista ja päiväkodeista oli kiinni, mutta meillä oltiin auki ti-to. Isompien ryhmä oli meidän luokassamme, koska lapsia oli niin vähän. Heidän ryhmässä toimiva lastenhoidon assistentti oli toisena ohjaajana. Pomo on käynyt collegessa koulua 3 vuotta ja vuoden Montessori-ohjaajakoulutuksen. Assistentti oli tähän työhön käynyt puoli vuotta koulua. Luulen, että se on vähän sama kun täällä on lastenhoitaja lähihoitapohjalla, vaikka vähemmän koulutusta. Oli siis uusia lapsia ja taas uusia erikoisia irlantilaisia nimiä, mistä ei ihan heti pääse perille.

Alku-ujouden jälkeen hekin tottuivat minuun. Tällä viikolla tehtiin Halloween-aiheisia makeisia:valkosuklaakummitusvaahtokarkkeja ja suklaariisimurokarkkeja, joiden taikina piti olla kurpitsan oranssi, mutta se meni pieleen.

Askartelussa tehtiin nuotiot paperille pumpulipuikot tikkuina ja maalaten sekä pumpulipuikoista luuranko.

Tänään pelattiin ryhmissä kolmea eri peliä: narurenkaan heitto noidan hattuun, silmät kiinni eri asioiden tunnustelua ja kurpitsakeilausta. Minä ohjasin yhtä ryhmää ja vaihdettiin pisteiden välillä. Aluksi jännitti, että mitäköhän tästä tulee, mutta ihan hyvinhän se meni ja lapsilla oli kivaa.

Viime viikolla sairaana, meno jatkuu

Kuinka yllättävää, että tulin parin päivän jälkeen flunssaiseksi. Olin siis viime viikolla kolme päivää pois ja nyt olen ollut pe,ma ja ti töissä.

Näinä päivinä olemme lasten kanssa askarrelleet Halloween-aiheisia töitä: vesivärimaalaus valmiille kuvalle sekä kurpitsa maalattuna pahvilautaselle ja sille pahvista silmät ja suu. Marie on maalannut lasten jalat paperille. Minäkin ohjasin tänään yksin maalausta lapsille ja hyvin meni. Halloween on iso juhla täällä ja ensi viikko on kouluista lomaa. Meidän pk on kiinni ma ja pe. Marie oli luullut, että minullakin pitäisi olla loma. Maanantaina kaikki liikkeet ainakin lähestulkoon ovat kiinni.

Aamu alkaa aina vapaalla leikillä. Sitten aloitetaan askartelut ja muovailut. Lopuksi ennen uloslähtöä on palapelihetki. Välillä Marie opettaa lapsille yksi kerrallaan montessoritöitä, eli esimerkiksi puuhelmien pujottamista naruun. Ulkona ollaan n.30 min, jonka jälkeen on lounas. Lounaan jälkeen on ympyrähetki, jolloin lauletaan ja kerrotaan lasten omat päivän uutiset.

Luin eilen ensimmäistä kertaa sadun englanniksi, kysyin tykkäsivätkö he ja he tykkäsivät. Ilmeisesti siis ymmärsivät mitä kerroin. Muutenkin englanninkielen taitoni on jo huomattavasti parantunut, vaikka Marie sitä jo ensi tapaamisella kehui.

Kolmas päivä takana

Niin siis päivät ovat vain kolmetuntisia, koska Irlannissa päiväkoteihin on iskenyt säästöt. Yksi ryhmä lopetettiin ja aiemmat 7-8 tuntiset päivät lyhennettiin kolmeen, jotta toimintaa voitaisiin jatkaa.

Lasten kohtaamisessa on hieman erilaista kehusanontojen, kuten "You are the topper!"(Olet huippu!), "Well done!", "Good man!","Oh, what a beautifull painting!","Good job!" runsas käyttö. Tottakai Suomessakin kehutaan hyvästä työstä tai yrittämisestä, mutta voitaisiin ottaa mallia Irlannista ja rohkeasti kehua lapsia vielä enemmän, eivät he ylpisty, vaan saavat hyvän itsetunnon.

Ravitsemuksellisesti irlantilaiset eivät ole niin hyvin perillä terveellisyydestä kuin suomalaiset. Hoitaja kehottaa lapsia sanomaan vanhemmilleen, että ei tuo keksejä, sipsejä ja makeita mukaan. Kuitenkin lapsilla on vehnäpaahtoleipää tai voileipäkeksiä, jonka välissä on runsaasti rasvaista cheddaria. Leipä on sallittu eväs. Veden juonnista muistutetaan kyllä hyvin joka välissä.

Ensimäinen työpäivä

Olen työssäoppimassa eräässä Montessori Pre-schoolissa, joka sijaitsee Carlowissa Irlannissa. Pre-school on 3-5,5 vuotiaille suunnattu päivähoitopaikka, jossa opiskellaan jo hieman ennen koulun alkua. Kyseisessä paikassa on kaksi ryhmää, toisessa kolmevuotiaat ja toisessa 4-5 v. Ryhmäkoot n. 14 hlöä. Pienten ryhmässä 1 hoitaja, isojen ryhmässä 2. Olen 3-vuotiaiden ryhmässä.

Kuvia pienten huoneesta ja seiniltä.

Kävin paikassa jo tiistaina tutustumassa ja lapset muistivatkin minut. He ottivat minut erittäin hyvin vastaan. Pientä kielimuuria oli välillä, koska lapset niin nopeasti ja innokkaasti puhuivat englantia. Marie puhui heille myös välillä irlantia, josta en ymmärtänyt mitään. 😀 Uusi ryhmä on aloittanut syyskuussa, joten taitoja kehitellään pikkuhiljaa. Oli muovailua, leikkimistä, palapelejä ja ulkona laskuvarjoleikkiä ja vapaata leikkiä. Ulkoilun jälkeen lapset söivät omia eväitään. Joillekin Marie huomautti, ettei lounaaksi voi olla keksejä eikä suklaapäällysteisiä riisikakkuja, hän pyysi sanoa vanhemmille, että leivät, hedelmät ja jugurtit kelpaavat. Sitten oli lauluhetki piirissä, värileikki,jossa lapset tunnistivat värejä yhdistämällä samanvärisen avaimen samanväriseen lukkoon (pahvikuvia) ja lopuksi vielä jokainen sai kertoa päivän uutisensa. Päivät ovat 9.30.-12.30.